Opas Iranin ydinsopimukseen

Heinäkuussa 2015 yhteinen kattava toimintasuunnitelma (JCPOA), joka tunnetaan myös nimellä Iranin ydinsopimus, nousi otsikoihin ympäri maailmaa merkittävänä historiallisena sopimuksena äärimmäisten vastustajien välillä. Se oli presidentti Barack Obaman toisen kauden allekirjoitus ulkopoliittinen saavutus. Sopimus syntyi kuukausien valmistelun ja kahden viikon intensiivisten viimeisten keskustelujen jälkeen Wienissä, ja kahdeksan osapuolen kanssa lopputulos oli sopimus, jossa oli viisi liitettä.

Sopimuksen tarkoituksena oli rajoittaa Teheranin ydinkykyä vastineeksi kansainvälisten öljy- ja taloudellisten pakotteiden poistamisesta. Siinä esitettiin pitkä prosessi, joka kesti 15–25 vuotta ja jota valvoisi kahdeksan jäsentä komitea, mukaan lukien Iran, Yhdysvallat, Iso -Britannia, Ranska, Saksa, Venäjä, Kiina ja Eurooppa Liitto. Sopimus on kuitenkin osoittautunut haastavaksi säilyttää ennallaan. Toukokuussa 2018 presidentti Donald Trump ilmoitti, että Yhdysvallat vetäytyy sopimuksesta ja määrää uusia pakotteita Irania vastaan.

Kuitenkin viime aikoina presidentti Joe Biden on ilmaissut halukkuutensa liittyä sopimukseen uudelleen niin kauan kuin Teheran jatkaa alkuperäisen sopimuksen ehtojen noudattamista.

Iranin ydinsopimustausta

Iranin maanpakolaisryhmän paljastusten perusteella vuonna 2002 Irania epäiltiin ydinlaitoksista. Kansainvälisen atomienergiajärjestön tekemien tarkastusten (IAEA) ja myöhempien löytöjen jälkeen Iran jatkoi ydinalan kehitystä kansainvälisestä vastustuksesta huolimatta. Vuonna 2006, Yhdistyneet kansakunnat määräsi Iranille pakotteita, joita seurasivat vastaavat toimet Yhdysvalloilta ja EU: lta. Iranin ja maailmanvaltojen välillä puhkesi sitten katkera vastakkainasettelu.

Nämä pakotteet - lähinnä Iranin öljyliiketoimintaa, aseiden myyntiä ja rahoitustapahtumia vastaan ​​- olivat vahingoittaneet vakavasti Iranin taloutta. Yhtenä suurimmista tuottajista raakaöljy, hinnat kävivät epävakaata aikaa, koska tulos oli suurelta osin tuntematon.

Osapuolet mukana

Sopimuksesta neuvottelivat Iran ja joukko kumppaneita, joihin kuuluivat Yhdysvallat, Venäjä, Iso -Britannia, Saksa, Ranska, Kiina ja Euroopan unioni (EU).

Ydinsopimuksen kannattajat vahvistavat etuja, joihin kuuluu Iranin paras mahdollinen takuu siitä, että se pidättäytyy ydinaseiden tuotannosta. Se oli tuolloin tärkeä askel kohti rauhan luomista Lähi -idän alueelle, erityisesti ISIS: n ja öljyn aseman kannalta Lähi -idän talouksissa.

Pääkohdat

Ydinpommien valmistamiseksi maasta louhittu uraanimalmi tarvitsee rikastusta joko uraani-235: een tai plutoniumiin. Maasta louhittu uraanimalmi käsitellään sentrifugilaitteilla uraani-235: n muodostamiseksi. Uraanimalmia käsitellään ydinreaktoreissa, jotka muuttavat sen plutoniumiksi.

Sopimuksen mukaan Teheran vähentää Natanzin uraanitehtaan sentrifugien lukumäärää 5000: noin puolet tuolloin. Koko maassa sentrifugien määrä vähenee 19 000: sta 6 000: een. Rikastustasot laskettaisiin 3,7%: iin, mikä oli paljon pienempi kuin pommin valmistamiseen tarvittava 90%. Vähä rikastetun uraanin varastojen enimmäismäärä olisi 300 kiloa seuraavien 15 vuoden aikana, kun se oli silloin 12 000 kiloa.

Kaikki nämä toimenpiteet rajoittivat Iranin kykyä valmistaa ydinpommia ja varmistivat, että ydinvoiman käyttö rajoittuu vain siviilikäyttöön.

Seuraavat vaiheet ja aikajana

Sopimuksen valmistuttua sovittiin YK: n turvallisuusneuvoston päätöslauselmasta.

Iran toimitti 15. elokuuta 2015 mennessä kirjalliset vastaukset Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) esittämiin ydinohjelmaa ja sen kehitystä koskeviin kysymyksiin. Lisäksi se salli IAEA: n tarkastajien valvoa tilojaan 15. lokakuuta 2015 tai sitä ennen.

Pakotteiden poistaminen

Ensinnäkin öljy kauppasaarto joka esti öljyn tuonnin Iranista, poistettiin, mikä ei ollut ilman vaikutuksia. Yhdysvallat ja EU poistivat öljyyn ja kauppaan liittyvät pakotteet. Ulkomaiset yritykset alkoivat ostaa öljyä Iranista; Yhdysvaltojen ulkopuolella sijaitsevat yhdysvaltalaiset yritykset saivat luvan käydä kauppaa Iranin kanssa; ja valikoitujen tuotteiden tuonti Iranista oli sallittua, mikä vaikutti erityisesti kansainväliseen liiketoimintaan.

Samanaikaisesti Iranin pankki- ja rahoitusjärjestelmiä koskevat pakotteet poistettiin. Se mahdollisti välittömästi noin 100 miljardin dollarin vapauttamisen, joka on tällä hetkellä jäädytettynä Iranin pankkitileillä ulkomailla.

Muita hyötyjä

Heti ilmoituksen jälkeen suurten Euroopan maiden hallituksen virkamiehet aloittivat vierailut Iraniin tutkimaan liiketoimintamahdollisuuksia.

Iranin pakotteiden aikana suurimpia haasteita olivat Iranin kutistuminen BKT, korkea inflaatio (yli 35% vuonna 2013) ja kansakunta on erotettu maailman talousjärjestelmistä.Kaikki tällaiset taloudelliset haasteet paranivat merkittävästi sopimuksen jälkeen.

Pakotteiden poistaminen mahdollistaisi valtavien öljyvarojen siirtämisen Iranista, jonka uskottiin istuvan suurilla varastoilla vuosien määrättyjen pakotteiden vuoksi. Kansainväliset öljy -yhtiöt, kuten Ranskan Total ja Norjan Statoil (nykyään Equinor), toimivat Iranissa vuosia ennen pakotteiden asettamista, mikä muutti näiden maiden ja muiden parhaita öljyntuottajia maailmassa.

Eurooppalaiset autonvalmistajat, kuten Peugeot ja Volkswagen, olivat markkinajohtajia Iranissa ennen pakotteita. Vaikka muutamat alat, kuten auto, öljy ja infrastruktuuri, olivat kiinnostuneita ulkomaisista yrityksistä Pakotteita edeltäneellä aikakaudella todellisuus oli, että ulkomaiset yritykset olivat rajallisesti läsnä Iranissa vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen. Pohjimmiltaan Iranin markkinat olivat jääneet suurelta osin tutkimatta kansainvälisiltä yrityksiltä monilta muilta teollisuudenaloilta.

Keskeiset huolenaiheet

Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama väitti, että sopimus tekisi Yhdysvalloista ja maailmasta turvallisemman paikan. Huolet jäivät kuitenkin.

Haasteita olivat Iranin ydinlaitosten ja kehityksen hallinnointi ja seuranta. Ydinlaitosten kehittämiseen liittyvistä olemassa olevista laboratorioista, laitoksista, maanalaisista kohteista, tutkimuskeskuksista ja sotilastukikohdista vaadittiin täydellistä tietoisuutta. Vaikka Iran suostui toimittamaan IAEA: lle korkeamman tason tietoja ja syvemmän pääsyn kaikkiin maan ydinohjelmiin ja -laitoksiin, kuva jäi hämäräksi.

Vastustusta Iranin ydinsopimukselle

Vaikka sopimus oli tervetullut suuremmalle joukolle kansoja ympäri maailmaa, se vastusti myös muutamia tunnettuja maailman johtajia. Israelin johtaja Netanyahu sanoi, että sopimus "tasoittaa Iranin tien pommiin". Hänen jyrkkä vastustustaan Sopimus perustui Iranin historiaan, jonka mukaan se on Lähi-idän ydinvoimakykyinen haaste alueella.

Lisäksi Netanyahu sanoi, että sopimus oli foorumi ydinvoimakykyisen, uskonnollisen ääriliikkeen maan rahoittamiseen ja vaalimiseen, sanomalla, että vahvistunut Iran voi estää rauhaa ja turvallisuutta alueella.

Entinen presidentti Donald Trump ja Iran

Sen jälkeen kun Donald Trump valittiin presidentiksi marraskuussa 2016, sopimuksen kannattajat pelkäsivät, että sopimus, jonka he katsoivat voittavan maailmanrauhan, olisi vaarassa.

2018

Toukokuussa 2018 presidentti Trump ilmoitti, että Yhdysvallat vetäytyy sopimuksesta ja on vuoden loppuun mennessä ottanut Iraniin kohdistetut pakotteet uudelleen käyttöön. Euroopan maat, mukaan lukien Saksa, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta, olivat eri mieltä pakotteista.

Tämän seurauksena Iranin talous kamppaili ja johti mielenosoituksiin kaduilla. Iran vastasi, kun Iranin presidentti Hassan Rouhani ilmoitti, että maa peruuttaa joitakin rajoituksia, joista oli aiemmin sovittu vuoden 2015 sopimuksessa.

Iran lakkaa noudattamasta rikastetun uraanin varastojen ylärajoja. Iranin presidentti ilmoitti myös, että maa lopettaa myös ylimääräisten tarvikkeiden myynnin ulkomaille.

2019

Vuoden 2019 alussa presidentti Trump käski tappaa kenraali Qasem Soleimanin, joka oli yksi Iranin parhaista sotilasjohtajista. Iran ilmoitti vastauksena, ettei se enää noudata presidentti Obaman vuonna 2015 allekirjoittamaa ydinsopimusta.

Toukokuussa 2019 Iranin atomienergiajärjestö ilmoitti nelinkertaistavansa vähän rikastetun uraanin tuotannon tai tuotannon, minkä IAEA myöhemmin vahvisti BBC: n uutisten mukaan.

Presidentti Joe Biden ja Iran

2021

Presidentti Joe Bidenin sanotaan aikovan palauttaa vuoden 2015 ydinsopimuksen Iranin kanssa. Sopimuksen parissa työskentelevien virkamiesten mukaan Biden ja hänen avustajansa käyvät läpi jokaisen Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin Iraniin kohdistaman pakotteen. (Trumpin toimikauden loppua kohden entinen presidentti määräsi yli 700 pakotetta maata vastaan.)

Ali Vaez, International Crisis Groupista (ICG), oli Bidenin pääneuvottelijan Robert Malleyn vanhempi neuvonantaja, kun Malley oli ICG: n johtaja. Vaez on sanonut, että "... pakotteet, jotka ovat perusteltuja eivätkä ole ristiriidassa JCPOA: n kanssa, kuten ihmisiin kohdistetut pakotteet oikeuksien loukkaajat Iranissa tai ne, jotka rankaisivat iranilaisia ​​Yhdysvaltoihin kohdistetuissa kyberhyökkäyksissä, pysyvät paikallaan. ”

Viime kuukausina Iran on tuottanut ydinmateriaalia, jota voitaisiin käyttää pommeihin, ja on lisännyt rikastustasoaan. Molemmat toimet rikkovat alkuperäistä sopimusta, ja jos niitä jatketaan, ne estävät maata koskevien pakotteiden poistamisen.

Bottom Line

Tällaisen merkittävän sopimuksen eduista ja haitoista keskusteltiin kiivaasti. Useimmat näkemykset, väitteet ja väitteet olivat usein poliittisesti viritettyjä. Euroopan johtajat toivovat edelleen, että sopimus voidaan panna uudelleen täytäntöön Iranin ydinalan tavoitteiden rajoittamiseksi. Toistaiseksi näyttää kuitenkin siltä, ​​että Iranin ydinsopimus koskee elämän ylläpitoa.