Kehittyvät markkinat: Etelä -Korean BKT: n analysointi

Poliittisen kaaoksen ja köyhyyden kourissa Etelä -Korea on noussut aasialaiseksi jättiläiseksi talous seisoo korkealla joukossa muita kilpailijoita. Ei siis ihme, että sen mahtavaa talouskasvua on yleisesti kutsuttu "Han -joen ihmeeksi". Nyt biljoonan dollarin klubitalous, joka on maailman 12^th suurin, a bruttokansantuote 1,65 biljoonan dollarin arvosta vuonna 2019 Etelä -Korealla on vain yksi rata edessä: vakaa kasvu, erityisesti olemalla maailmanlaajuinen innovaatiojohtaja.

Lyhyt historia Etelä -Korean taloudesta

Palatessaan ajassa taaksepäin Etelä -Korea, joka tunnetaan myös nimellä Korean tasavalta, kärsi valtavia tappioita Korean sodan aikana, joka kesti vuosina 1950–1953. Sodan päättyessä kansakunnan talous oli sekaisin, infrastruktuuri tuhoutui ja Yhdysvaltojen apu oli erittäin riippuvaista.

Maan muutos köyhyydestä vaurauteen on kuitenkin ollut ilmiömäistä. Etelä -Koreasta tuli osa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) vuonna 1996. Sen jälkeen ei ole katsottu taaksepäin, ja nykyään se on nopeasti kasvava, erittäin teollistunut valtio, joka voi toimia esikuvana kaikille kehitysmaille. Etelä -Koreassa vallitseva innovaatiokulttuuri on tärkeä tekijä tässä kasvuprosessissa ilmapiiri on ystävällinen sijoittajille ja erittäin sydämellinen useimpien Aasian maiden kanssa markkinoida.

BKT -koostumus

Etelä-Korea on luokiteltu "korkeatuloisiksi OECD-maiksi" Maailmanpankki ja sitä tukevat suurelta osin sen teollisuus- ja palvelusektori, mutta ensisijaisesta sektorista tulee vain niukka määrä vuoden 2019 tietojen perusteella.

Maatalous

Ensimmäisinä vuosina Korean niemimaan jakautumisen jälkeen maatalouden osuus BKT: sta oli lähes 50 prosenttia, mutta Etelä -Korea on siirtänyt tukikohtansa nopeasti teollisuudelle. Maatalouden osuus BKT: stä laski 15 prosenttiin 1980-luvulla ja laski alle 10 prosentin 1980-luvun loppuun mennessä, ja se on pysynyt alle 5 prosentissa vuodesta 1998. Nykyään se on alle 2%. Maatalousala, mukaan lukien metsätalous, metsästys ja kalastus, sekä viljely ja karjankasvatus, tällä hetkellä vain 4,77% väestöstä ja pieni osuus 1,69% BKT.

Etelä -Korean karu topografia jättää vähän mahdollisuuksia maatalouden viljelyyn, koska vain 14,1% koko maasta on peltoa. Siksi maan on luotettava voimakkaasti maataloustuotteiden ja jalostettavien raaka -aineiden tuontiin.

Kaupungistumisen ja työvoimakustannusten kasvun myötä ihmiset ovat siirtyneet pois maatalousalasta. Jäljellä oleva pieni tuotantosektori on olennaisesti riippuvainen valtion tuista ja protektionistisesta kauppapolitiikasta. Etelä-Korea tuo nyt rehuviljoja, soijapapuja, vehnää ja eläinten nahkoja karjansa hoitamiseksi, jauhoja ja vientiin suuntautuneita teollisuudenaloja, kuten tekstiili- ja nahkatuotteita.

Suurimmat toimittajat Etelä -Korealle sen elintarviketarpeen osalta ovat Yhdysvallat (maissi, liha, vuodat, soijapavut, jyrsinvehnä ja puuvilla), Kiina (tärkkelys ja panimo) jäämät, jäädytetyt ja säilötyt vihannekset, riisi, jalostetut elintarvikkeet, soijapavut), Australia (naudanliha, vehnä, sokeri, maitotuotteet), Euroopan unioni (sianliha, viini, jalostettu elintarvikkeet, maitotuotteet), ASEAN (kumi, palmuöljy, banaanit, öljysiemenjauhot), Brasilia ja Argentiina (soijapavut, soijajauho, soijaöljy) ja Uusi -Seelanti (naudanliha, maitotuotteet, kiivi).

Ala

Teollisuussektori on ollut johdonmukainen panos kansakunnan BKT: hen vuosien varrella, ja se on vastaanottanut noin neljänneksen sen työvoimasta. Alalla, joka koostuu valmistuksesta, kaivosteollisuudesta, rakentamisesta, sähköstä ja vedestä sekä kaasu, sen valmistussektori on ollut taloudellisen kehityksen moottori, erityisesti vuoden aikana 1980 -luku.

Etelä -Korean BKT: n 34 prosentin osuudesta 23 prosenttia tuotannosta syntyi vuonna 1980. Osuus nousi 25 prosenttiin teollisuussektorin 39 prosentin osuudesta vuonna 1991 ja vuonna 2014, kun taas valmistus tuotti 30 prosenttia teollisuuden 38 prosentin osuudesta bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2021 teollisuuden osuus BKT: stä oli 28 prosenttia.

Valmistuksen lisäksi kaivostoiminta on kasvanut tasaisesti viime vuosina, vaikka se rajoittuu vain muutamaan metalliin ja mineraaliin. Etelä -Korea valmistaa terästä, sinkkiä, kuparia, kultaa, rautamalmia, lyijyä, magnesiittia, bariittia, hopeaa ja volframia; kotimaiset resurssit eivät kuitenkaan ole pystyneet tyydyttämään teollisuuden kysyntää. Etelä -Korean on siis pakko tuonti mineraali hyödykkeitä aukon täyttämiseksi.

Etelä -Korean suurimmat teollisuudenalat ovat elektroniikka, autot, televiestintä, laivanrakennus, kemikaalit ja teräs. Maa on yksi suurimmista elektroniikkatuotteiden ja puolijohteiden valmistajista, ja sillä on maailmanlaajuisesti suosittuja tuotemerkkejä, kuten Samsung Electronics Co.Ltd. ja Hynix Semiconductor (SK Hynix Inc.).

Maan autoteollisuus on erittäin kehittynyttä ja sillä on valtava kapasiteetti autojen tuotantoon. Jotkut tunnetuista korealaisista tuotemerkeistä ovat Hyundai, Renault Samsung ja Kia. Etelä -Korean hallituksen tuki on tehnyt maasta yhden aktiivisimmista televiestinnän ja tietotekniikan markkinoista.

Se on kukoistava mobiilimarkkina ja sillä on yksi maailman suurimmista laajakaistapalveluista asukasta kohden. Etelä -Korea on maailman johtaja laivanrakennuksessa; Kahdeksan parhaan yrityksen neljä parasta ovat eteläkorealaisia ​​yrityksiä, joista suurin on Hyundai Heavy Industries.

Palvelut

The kolmannen asteen teollisuus tai palvelusektori on vähitellen noussut sen osuuden suhteen maan BKT: hen; noin 39 prosentista kansakunnan BKT: stä vuonna 1965 50 prosenttiin vuoteen 1980 mennessä 57 prosenttiin nykyisin. Ala ei kuitenkaan ole vielä saavuttanut optimaalista potentiaaliaan, koska suuri osa sen kasvusta on tullut lisäämällä työntekijöitä eikä parantamalla tuottavuutta.

Ala työllistää yli 70% Korean työvoimasta. Etelä -Korea on myös jäljessä Japanin (72%), Yhdysvaltojen (79%) ja Ison -Britannian (81%) kaltaisista maista palvelusektorin tukeman BKT -osuuden suhteen sen työllisyysosuuden mukaan.

Palvelualalla pitäisi olla merkittävä rooli tulevina vuosina investointien lisääntyessä esimerkiksi lääketieteellistä hoitoa, matkailua ja koulutusta, joista vuorostaan ​​tulee kansakunnan työllisyyttä nuoriso.

Bottom Line

Etelä -Korea on edennyt nopeaa vauhtia Korean niemimaan haarautumisen jälkeen. Kapitalististen tapojen omaksuminen on toiminut hyvin kansakunnan kannalta, jolle tänä päivänä on ominaista alhainen taso työttömyys, matala tai kohtalainen inflaatio, viennin ylijäämä ja melko oikeudenmukainen tulonjako. Useita haasteita ovat kuitenkin väestön ikääntyminen, jäykät työmarkkinat, suuri riippuvuus tuonnista ja rajalliset kotimarkkinat.