Mikä on kertynyt korko ja miksi se on maksettava, kun ostan joukkovelkakirjalainan?

Velan, kuten joukkovelkakirjalainan, mutta vielä perimättömän koron määrää kutsutaan kertynyt korko. Korko kertyy lainan myöntämispäivästä tai joukkovelkakirjalainan tekemisestä.

A sidos edustaa a velkavelvollisuus jolloin omistaja (lainanantaja) saa korvausta korkomaksuna. Nämä korkomaksut, jotka tunnetaan nimellä kuponkejamaksetaan yleensä kuuden kuukauden välein. Tänä aikana joukkovelkakirjojen omistusoikeus voidaan siirtää vapaasti sijoittajien välillä.

Sitten syntyy ongelma korkomaksujen omistamisesta. Vain tietueen omistaja voi saada kuponkimaksun, mutta joukkovelkakirjalainan myynyt sijoittaja saa korvauksen ajalta, jona hän omisti joukkovelkakirjan. Toisin sanoen edelliselle omistajalle on maksettava ennen myyntiä kertynyt korko.

Joukkovelkakirjasta maksettu korko on korvaus lainanottajalle tai liikkeeseenlaskijalle lainatusta rahasta, josta lainattua rahaa kutsutaan pääomaksi. Pääoma maksetaan takaisin lainanhaltijalle eräpäivänä. Samoin kuin kuponki tai korkomaksu, jokainen, joka on joukkovelkakirjan laillinen omistaja eräpäivänä, saa pääoman. Jos joukkovelkakirjalaina myydään ennen eräpäivää markkinoilla, myyjä saa arvopaperin markkina -arvon.

Kertynyt korkooikaisu on siten lisäkorko, joka maksetaan joukkovelkakirjalainan tai muun korkosidonnaisen arvopaperin omistajalle. Maksettu summa on yhtä suuri kuin koron saldo, joka on kertynyt lainan viimeisen maksupäivän jälkeen.

Kertyneet korot ja joukkovelkakirjamarkkinat

Ostaessaan joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta ostajan on maksettava myyjälle kertynyt korko osana kokonaishintaa. Sijoittaja, joka ostaa joukkovelkakirjan joskus viimeisen kuponkimaksun ja seuraavan kuponkimaksun välillä saavat täyden koron suunnitellulla kuponkimaksupäivänä, koska he ovat joukkovelkakirjalainan haltija ennätys. Koska ostaja ei kuitenkaan ansainnut kaikkia tänä aikana kertyneitä korkoja, hänen on maksettava joukkovelkakirjan myyjälle se osuus korosta, jonka myyjä ansaitsi ennen velkakirjan myyntiä.

Oletetaan esimerkiksi, että joukkovelkakirjalla on kiinteä kuponki, joka maksetaan puolivuosittain 1. kesäkuuta ja joulukuussa. 1 joka vuosi. Jos velkakirjan haltija myy tämän joukkovelkakirjalainan lokakuussa 1, ostaja saa täyden kuponkimaksun seuraavana kuponkipäivänä, joka on suunniteltu joulukuulle. 1. Tässä tapauksessa ostajan on maksettava myyjälle 1. kesäkuuta - lokakuuta kertyneet korot. 1. Yleensä joukkovelkakirjalainan hintaan sisältyy kertynyt korko; tätä hintaa kutsutaan koko tai likainen hinta.

Kertyneet korot ja vaihtovelkakirjalainat

Vaihtovelkakirjalainaan on sisällytetty optio, joka antaa joukkovelkakirjan haltijalle oikeuden muuntaa joukkovelkakirjalainansa liikkeeseenlaskijan tai tytäryhtiön pääomaksi. Korkoa maksava vaihtovelkakirjalaina tekee kuponkimaksut joukkovelkakirjalainojen haltijoille sen ajan, kun laina pidetään.

Kun joukkovelkakirja on muunnettu liikkeeseenlaskijan osakkeiksi, lainanhaltija lakkaa saamasta korkoja. Kun sijoittaja muuntaa vaihtovelkakirjalainan, velkakirjan haltijalle suoritetaan yleensä viimeinen osittainen maksu, joka kattaa määrän, joka on kertynyt viimeisen kirjauspäivän jälkeen.

Oletetaan esimerkiksi, että joukkovelkakirjalainan korot on määrä maksaa 1. maaliskuuta ja syyskuuta. 1 joka vuosi. Jos sijoittaja muuntaa joukkovelkakirjalainansa osakkeiksi 1. heinäkuuta, hänelle maksetaan 1. maaliskuuta - 1. heinäkuuta kertynyt korko. Tämä viimeinen korkomaksu on kertynyt korko.

Esimerkki joukkovelkakirjalainan kertyneestä korosta

Oletetaan, että sijoittaja A ostaa päämarkkinoilta joukkovelkakirjan, jonka nimellisarvo on 1 000 dollaria ja kuponki 5%, joka maksetaan puolivuosittain. 90 päivän kuluttua sijoittaja A päättää myydä joukkovelkakirjalainan sijoittajalle B. Sijoittaja B: n maksettava määrä on joukkovelkakirjan nykyinen hinta ja kertynyt korko, joka on yksinkertaisesti säännöllinen maksu, joka on oikaistu sijoittajan A hallussa pitämän ajan mukaan.

Tässä tapauksessa joukkovelkakirjalaina olisi 50 dollaria koko vuoden ajan (1 000 dollaria x 5%), ja sijoittaja A piti joukkovelkakirjalainaa 90 päivää eli neljänneksen kirjattavasta vuodesta eli 25 prosenttia (laskettuna 90/360). Joten kertynyt korko on 12,50 dollaria (50 x 25%). Sijoittajan B on siis maksettava sijoittajalle A joukkovelkakirjan arvo markkinoilla sekä 12,50 dollaria kertynyttä korkoa.